Pappa baby illustrasjon

Don čájehat givrodaga go jearat veahki. Eallimis leat iešguđet muttut ja olbmot dárbbašit iešguđetlágan veahki ja doarjaga iešguđet muttuin.

Vuosttaš lávki ollugiidda lea váldit oktavuođa fástadoaktáriin.

Oktavuohta: Fástadoavttir (bajilgova gávdná helsenorge.no)

Jus galggat riegádahttit máná dahje dus lea ovddasvástádus smávva mánáide ruovttus, de jorttamovrrat ja dearvvašvuođabuohccedivššárat leat dehálaš ovttasbargoguoimmit dan suohkanis gos don orut. Sis lea buorre bajilgovva báikkálaš veahkkefálaldagain.

Oktavuohta: Báikkálaš veahkkefálaldagat (bajilgova gávdná helsenorge.no)

Váldde oktavuođa váktadoaktáriin jus dárbbašat veahki dahje dearvvašvuođafágalaš rávvagiid fástadoaktára/dearvvašvuođastašuvnna rahpanáiggi olggobealde. Buot Norgga suohkaniin lea váktadoavttirortnet dakkaviđe dearvvašvuođaveahkkái birra jándora. Riŋge 116117 vai oaččut oktavuođa váktadoavttirguovddážiin dan guovllus gos don leat. Jus lea fáhkkatlaš ja heaggavárra, riŋge 113.

Oktavuohta:Fástadoavttir (bajilgova gávdná helsenorge.no)

Ammehjelpen addá nuvttá dieđuid, bagadallama ja doarjaga go leat gažaldagat njamaheami ja čižžemielkki birra, máhttovuđot práksisa vuođul. Sii veahkehit etniid telefovnna, e-poastta ja sosiála mediaid bokte. Ammehjelpen jođiha ja ođasta ammehjelpen.no, mii badjel 100 artihkaliin lea Norgga stuorámus neahttavuđot gáldu dieđuide njamaheami ja čižžemielkki birra.

Oktavuohta: Ammehjelpen.no

Dás gávnnat ávkkálaš diehtoskovi njamaheami ja čižžemielkki birra.

Bearašsuodjalankontuvra sáhttá veahkehit du buriid čovdosiiguin. Bearašsuodjalankontuvra lea nationála bálvalus dutnje geasa veaháš liige doarjja ja veahkki sáhttá ávkkálaš. Buohkat geat vásihit váttisvuođaid, riidduid dahje kriissaid bearrašis sáhttet bearašsuodjalusas oažžut dikšun- ja rávvenbálvalus fálaldaga. Bearašsuodjalankontuvrras deaivvat nugo psykologaid ja sosionomaid geain lea joatkkaoahppu bearašterapiijas. Ii dárbbaš leat kriisa go galgá beassat bearašsuodjalankontuvrii. Lea baicce jierpmálaš párragaskavuođas váttisvuođaiguin bargagoahtit árrat. Ollugat geat bohtet min lusa párragaskavuhtii oažžut veahki, leat muhtun áiggi rahčan, ja leat eahpesihkkarat sáhttá go bargat buorideame dili. Ii leat eahpedábálaš mii gullat olbmuid dadjame sii leat “massán dovdduid” goabbat guoibmáseaskka.

Oktavuohta: Bufdir.no

Mánáidsuodjalusbálvalusa váldobargu lea addit mánáide, nuoraide ja bearrašiidda veahki ja doarjaga váttis dilálašvuođain. Buohkat sáhttet oktii eallimis boahtit váttis eallindillái, gos sii dárbbašit veahki ja doarjaga áimmahuššat iežaset mánáid fuolladárbbuid. Dakkár dilálašvuođain lea mánáidsuodjalusas ovddasvástádus veahkehit bearraša. Mánáidsuodjalus sáhttá bidjat johtui iešguđet veahkkedoaimmaid lasihan dihte váhnengelbbolašvuođa, buhttet váilevašvuođaid fuolas, dahje duddet váhnemiid.

Oktavuohta: mánáidsuodjalusvákta njuolga dahje dán bokte: burdir.no

Divššus lea ávki! ATV:s lea 30 jagi vásáhus dikšut olbmuid geat atnet suhttu ja veahkaválddálašvuođa iežas lagamusaid vuostá. Mii diehtit sáhttá leat váttis jearrat veahki. Individuála divššus ja joavkodivššus ovttas earáiguin geat rahčet seamma váttisvuođaiguin, sáhttá buorebut iežas ipmirdit ja gávdnat buriid molssaeavttuid veahkaválddálašvuhtii.

Oktavuohta: Molssaeaktu veahkaválddálašvuhtii

Veahkketelefovdna lea Mentála Dearvvašvuođa nuvttá birra jándora telefonbálvalus buohkaide geat dárbbašit olbmuin beassat hupmat. Sáhtát namaheapme ja mis lea jávohisvuođabággu. Jus dárbbašuvvo dulka, de lea dušše muitalit makkár giela don humat.

Oktavuohta: Mentála Dearvvašvuođa veahkketelefovdna

Eaktodáhtolaš bearašdoarjjaprográmma mii gávdno muhtun Norgga suohkaniin. Ruoktu-Álgga Bearašoktavuođa (HSF) fálaldat lea almmolaš veahkkeapparáhttii lassin. Ulbmil lea eastadit ahte eai šatta dávggut ja huššá, doarjut bearraša das maid sii hálddašit ja veahkehit bearraša dárbbuid mielde.

Oktavuohta: Ruoktu Álgga Norga

Heahteguovddáš lea fálaldat dutnje gii leat vásihan veahkaválddálašvuođa dahje illasteami guoimmis, bearrašis dahje earáin geaidda dus lea leamašan lagas oktavuohta. Don it dárbbaš leat fáhkkatlaš kriissas go heahteguovddážis galggat oažžut veahki. Guovddážat fállet suddjema, sihkarvuođa, rávvema ja bagadallama nissoniidda, dievdduide ja mánáide.

Oktavuohta: Heahteguovddážat mat Norggas leat

Leat go gillán veahkaválddálašvuođa guoimmis, bearrašis dahje earáin geaidda dus lea lagas oktavuohta, dahje veagalváldima dahje eará seksuála illastemiid? Veahkaválddálašvuođa vuostáiváldinbáikkit fállet medisiinnalaš veahki ja rávvema. Don it dárbbaš čujuhusa ja fálaldat lea nuvttá. Don oaččut veahki beroškeahttá háliidat go politiijaide váidit veahkaválddálašvuođa vai it. Muhtun vuostáiváldinbáikkit leat birra jándora rabas.

Oktavuohta: Veahkaválddálašvuođa vuostáiváldinbáikkit (dinutvei.no)

Riikasearvi 1001 beaivvi bargá mentála dearvvašvuođain áhpehisvuođas ja maŋŋel riegádahttima. Dáppe sáhtát oažžut rávvagiid ja bagadallama mentála dearvvašvuođahástalusaid birra ođđa eallima álggus.

Oktavuohta: Riikasearvi 1001 beaivvi

Littsint.no lea ruovttusiidu váhnemiidda geat háliidit bargat suhttohálddašemiin. Ulbmil lea juohkit psykologalaš máhtu ja vuogi váhnemiidda vai sii sáhttet iežaset veahkehit ráhkadit mánáide oadjebasabut ja eambbo einnostahtti árgabeaivvi.

Oktavuohta: Litt sint (veahkkereaiddut)

Váhnenárgabeaivi leat artihkkalat, filmmat ja podkastat fáttáid birra maid váhnemat vásihit árgabeaivvis. Siidu ráhkaduvvo ovttas hárjánan fágaolbmuiguin ja váhnemiiguin. Lassin ICDP:i, de Váhnenárgabeaivvis lea vuođđun nai ođasmahtton máhttu mánáid ovdáneami birra.

Oktavuohta: Váhnenárgabeaivi Bufdir:as

Gávdnojit ollu iešguđet veahkkefálaldagat Norggas. Muhtumat gokčet olles riikka, earát gullet ges ovttaskas suohkanii. Dáppe gávnnat bajilgova ollu dain mat gávdnojit.

Oktavuohta: Veahkkefálaldagaid bajilgovva (dinutvei.no)