Tips 10
RAERIE 10: Årroeh jearsoe jïh hijven hoksije
Datne dïhte vihkielommes almetje maanan jieliedisnie. Maam datne darjoeh jïh jeahtah gïejh darjoeh - dovne hijven jïh nåake. Datne tjoerh daejredh mij maahta skaarine sjïdtedh maanese jïh guktie maahtah gïerve tsiehkieh gïetedidh.
Ussjedh maam darjoeh gosse måarahtovvh, raessesne jallh stråarkan sjïdth. Datne maam akt darjoeh jallh jeahtah mij ij hijven dutnjan jallh dov maanese? Mujhtieh datne maahtah viehkiem åadtjodh.
Jearsoes jïh hijven maanabaelie våaromem beaja maanan jieliedasse, jïh datne goh hoksije dïhte vihkielommes almetje maanan jieliedisnie. Mijjieh daejrebe illedahkh hoksegiehpiedimmeste, psykiske jïh fysiske vædtsoesvoeteste jïh jeatjah såarhth vædtsoesvoeteste maehtieh stoerre årrodh jïh abpe jieledem ryöhkedh. Maanetjh aaj prååsehkommes skearkagimmide evtiedimmesne jieleden voestes 1000 biejjiej raejesne. Vaenie dejstie sijhtieh sijjen maanide irhkedh væljojne. Men mijjieh daejrebe ånnetji geerve tsiehkieh maehtieh jijhtedh gosse maanetjh åtna, jïh dïhte maahta darjodh guktie dovne måarehks jïh mådtan sjædta - jïh dagke damta ånnetji gïehtjedimmiem teehpedh. Dan åvteste vihkeles daejredh maam maahta dov maanetjem irhkedh, jïh guktie maahta slyöhpedh stuvremem dassedh gïerve tsiehkine.
Mijjieh daamtaj vïenhtebe vædtsoesvoete lea tsaepmemen, tjïektjemen, kreebpedimmien jïh jeatjah såarhts fysiske vædtsoesvoeten bïjre, men vædtsoesvoete lea dan jïjnje vielie - aaj dïhte mij ij leah soejkesjamme jallh maam ibie vïenhth lea nåake. Vædtsoesvoete lea gaajhkem maam datne darjoeh goh irhkedh, laarhkodh, beltedh jallh miedtedh.
Vædtsoesvoete tjidtjien jïh aehtjien gaskem, lea aaj vædtsoesvoete maanaj vööste. Vædtsoesvoetem vuartasjidh maahta seamma nåake årrodh goh jïjtje dam dååjrehtidh. Maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh akte maana vuajna jallh govloe gosse naan mubpiem gaajesje, reegkes gïeline dåemede jallh tsaepmije. Maanah bïllijieh jïh ovjearsoes sjidtieh. Muvhth dotkijh tjïelkestieh såarhte psykiske vædtsoesvoete lea vïhtesjidh vædtsoesvoetem eejhtegi gaskem lea psykisken vædtsoesvoete. Jeatjah vuesiehtimmieh dan psykiske vædtsoesvoetese leah baakoeh jïh tjoejh nåhtadidh mah håvhtadieh, mïedtelieh jallh mubpide vååksjedieh.
Muvhten aejkien tsiehkieh maehtieh dan gïerve sjïdtedh ihke mijjieh sturremem dassebe jïh slæjhtoevoetem dååjrebe. Joekoen vaahreles maanam tsaepmedh, tjïektjedh, daaresjidh, fïrredh jallh jeatjah vuekine irhkedh. Destie maahta stoerre skaarah sjïdtedh jïh dan vierremisnie maanan jieliedasse skaarah åadtjodh jallh jaemedh. Maanetje dan löövles åejjiem åtna jïh tjovresem mij ij leah gaervies evtiedamme. Dannasinie lea dan vaahreles maanam tsaepmedh. Jis tuhtjh gïerve tjïelkelaakan ussjedidh maahta hijven årrodh maanam jearsoes sæjjan bïejedh, destie vaedtsedh jïh vuertedh jïh dellie boelhkem vaasedh juktie dam tsiehkiem gïehtjedidh. Vuartesjh aaj raerieh 4 jïh 6 juktie viehkiem åadtjodh jis dov lea geerve tsiehkieh.
Mijjieh daejrebe naakenh gïeh jïjtje vædtsoesvoetem dååjreme maanabaelesne maehtieh haestemh jïh geerve åssjaldahkh åadtjodh gosse jïjtje edtjieh eejhtegh sjïdtedh. Iktesth viehkie gååvnese, jïh vihkeles datne doesth gihtjedh viehkien jïh bïhkedimmien mietie jis dam daarpesjh. Naakenh tuhtjieh skaamesje jïh gïerve viehkien mietie gihtjedh, men mujhtieh datne aktem buerebe fåantoem åtnah goh gåess'akt: Maanetje mij abpe tïjjem datnem jïh dov hoksem daarpesje. Ih leah oktegh, jïh buerebe jis viehkien mietie gihtjh akten aejkien fer jïjnje, enn akten aejkien vaenie.
Nöörjesne ij leah luhpie maanah irhkedh jallh båajhtoehlaakan nuhtjedh. Daate maadthlaakesne jïh EN:n maanakonvensjovnesne tjåådtje. Gaajhkesåarhts vædtsoehvoeth maanabaelien maehtieh fysiske jïh psykiske healsoedåeriesmoerh jïh haestemh sjugniedidh maanan jieliedisnie.
Sisvege daennie sæjrosne lea evtiedamme ektine Malin Albrechtsen van der Hagen, sjïereraeriestæjja, Kreftforeningen.
