RAERIE 7: Åerieh gosse maahtah

Gosse mijjieh nåake åerebe dellie mijjen mïele nåakebe sjædta, jïh mijjen maahtoe laavenjassh loetedh nåakebe sjædta. Nåake åeredh maahta aaj mujhtemem giehpiedidh. Maahta buerebe dam emosjovnele haestiemidie dåastodh jis eensi åeredh. Vaenie jallh nåake åeredh maahta darjodh datne jienebe måarehks jïh nåake damtedh. Njaelkies åeredh maahta dov hoksehtimmievuekiem nænnoestidh. Slïedte gåetesne dellie datne maahtah nåake åeredh jïh destie åeniehkåbpoe åeredh. Dellie lea vihkeles dam sjïehteladtedh guktie datne maahtah åeredh bööremeslaakan. Aaj vihkeles maanetje aaj bööremeslaakan åerieminie. Hijven åeredh aareh jieliedisnie daamhtaj hijven åeredh mænngan jieliedisnie. Jis maanetje njaelkieslaakan åara, vihkeles dan evtiedimmien gaavhtan. Jis dovne maanetje jïh geerve almetjh njaelkies åeredh destie buerie ektiedieh.

Dah unnemes maanah daamtajommes 13 jïh 17 tæjmoeh dygnesne åerieh. Slïedte 3 askh, dïhte guhkemes iktemearan åerieminie medtie 3,5 tæjmoeh, mearan 6 askh båeries slïedte medtie 6 tæjmoeh. Sïejhme slïedte göökte, golme aejkieh fïerhten biejjien åerieminie gosse govhte askh båeries, jïh göökth fïerhten biejjien gosse 9 jïh 12 aski gaskem.

Oversikt alder og anbefalt søvnlengde

Vuartesjh daesnie ellies bijjievuajnoem aalteren mietie man guhkiem dah gelkieh åeredh.

Slïedth daamhtaj aalkovisnie åarehtjedtieh, dan mænngan åerieh, jïh ånnetji dan mænngan vihth åarehtjedtieh. Dah voestes askh slïedten jieliedisnie dah jeenjemes åarehtjedtieh. Aadtjen reakadamme slïedth åenehks åeremeboelhkh utnieh, mah leah medtie 50-60 minuhth fïerhten aejkien. Åvteli slïedth åarajieh maahta vååjnedh goh slïedth aelkieh fahkedh. Mohte vuertesth dam bæjjese vaeltedh, ih stuvrh. Daah svihtjemh maehtieh jiehtedh slïedten kråahpe maahta saavredh jïlhts maahta åeredh. Muvhtene maahta vuesiehtimmien gaavhtan snorvedh, smaave tjoejh darjodh, faahketji svïrredh jallh tjelmesne maam akt maam maahtah vuejnedh jïlhts tjelmieh gaptjeme. Daate maaje ånnetji rovnege jïh muvhten aejkien maahta gïerve årrodh daejredh jis slïedte åerieminie jallh ij. Aelhkie ussjedidh guktie snorvoe jïh jeatjah darjomh vuesiehtieh slïedte bårrestohteminie, baaktjemh åtna, aerkies jallh ajve soelkehtimmiem jïh lïhkesvoetem daarpesje. Naaken dellie aalka soptsestidh, maanam suvhtedh jallh suvhtehtidh guktie maanam fahkoe. Gosse maana åara dellie kråahpe ij dan eadtjohke jïh vaenie snorvoe. Muvhth maehtieh ånnetji asvedidh juktie mahte eah maehtieh maanan voejngehtimmiem govledh jallh vuejnedh gosse åara. Hijven daejredh dejtie ovmessie åeremeboelhkide guktie ih maanam stuvrh gosse åara - jis åarehtjadteminie vuj åerieminie.

Jis funterdeminie dov maanan åeremen bïjre dellie maahtah dååkterinie, tsegkietnine, skïemtjesåjhterinie soptsestidh jallh naan healsoejarngesne dejnie soptsestalledh.

• • Sïejhme gujht lea maanetje ij maehtieh åeredh, jïh mijjieh aerviedibie medtie 25 prosenth gaajhkijste maanatjistie sijhtieh sïejhme kronihkeles dåeriesmoerh utnedh åarajidh jïh åeredh. Guktie dam heerredidh (dovne slïedtide jïh maanatjidie), dle joekoen vihkeles hijven rutijnh aareh darjodh. Jis maahtah maanam biejjien aktiviseeredh, jïh dam olkese meatan vaeltedh biejjien tjoevkesisnie, dellie guhkebe jïh buerebe åeredh jïjjen. Maanetjh nuerebe golme jaepieh daarpesjieh daamhtaj aaj åeredh biejjien. Daesnie naan raerieh hijven åeremevuekide dejtie unnemes maanide.
  • Biejjien maanetje maahta ålkone maanavåågnesne åeredh jallh aktene tjïehtjelisnie gusnie klaaselijnieh ræhpas. Dellie maanam viehkehth biejjien jïh jïjjen gaskem joekehtidh.
  • Jïjjen byöroe åeremetjïehtjelisnie årrodh jemhkelde, sjeavods jïh hijvenlaakan njöönehtalleme. Nåhtedh ohtje jïjjetjoevkem jis maanetje destie soelkedidh.
  • Sjïehtesjadth vihties åeremevuekieh. Vuesiehtimmien gaavhtan maahta laavkodh, lohkedh jïh jeatjah darjomh mejnie raeffesne gïehtelidie. Vedtieh murriedimmiem jïh lïhkesvoetem. Aellieh dan fuehpesne dej minngemes 1-2 tæjmoeh åvteli maanetje galka åarajidh.
  • Slïedte ij juekieh biejjien jïh jïjjen gaskem, jïh medtie fïerhten 2. – 4. tæjmoen abpe dygne njamma. Dïhte sïejhme jïh edtja naemhtie årrodh. Gosse slïedte medtie 3-6 aski båeries dellie dygnen rytme buerebe sjædta, jïh stuerebe joekehtse biejjien jïh jïjjen gaskem. Daelie slïedte byöroe lïeredh jïjtje åarajidh viehkine dam seangkose bïejh gosse dïhte nahkeren, men annje fahkes, jïh dan mænngan tjïehtjelistie vaadtsah åvteli slïedte åarije. Voejhkelh seadtoes jïh jearsoeslaakan årrodh gosse maanam seangkose bïejh. Mijjieh sinsitniem guelmesne jïh baajnehtibie, dannasinie akte seadtoes jïh jearsoes åarajimmie, åeremem hijvenlaakan baajnehte.
  • Medtie 5-6 aski raejeste ih byörh maanatjasse bïepmedh gosse jïjjege fahkoe, jis ij fysiologijen daarpesjh. Ih byörh maanetjem bïepmedh juktie nahkestidh. Vedtieh dellie beapmoeh boelhketje åvteli dïhte galka åarajidh. Dejnie vuekine ij maanetje daarpesjh byöpmedidh juktie åarije. Jis maanetje muvhten aejkien beapmoeh åådtje åvteli dïhte edtja åarajidh hævvi gåarede hijven, jïh jis bårrestahta tjuara hævvi beapmoem åadtjodh, vuekie maanetjem bïepmehtidh juktie edtja åeredh gellie faagealmetjh tuhtjieh nåake - juktie maanetje vaane sjædta naemhtie åarajidh.
  • Jis ij maanetje seangkosne jaskoeh ryöktesth gosse dam seangkose beaja, vuertesth ånnetji responsem vedtedh juktie maanatjasse nuepiem vadtah maahta jïjtje åarajidh.
  • Gosse maanetje jïjjege fahkoe dellie voejhkelh dan åenehks responsem vadtah mij gåarede. Guktie maanetjem viehkiehtidh jallh dåarjodh jaskedidh jallh åeredh maahta jeereldihkie årrodh guktie maanetjem soelkehtidh, jïh vuejnedh jis maana lojje aktine geehpebe vuekine, enn jis dam bæjjese lutnjh. Jis maana njyjhke gosse åarije mejtie aelhkebe åarije jis dam soelkehth gosse seangkosne gællesje. Nåhtedh raeride trøstetrappesne juktie soelkehtassh vedtedh jis daerpies. Maanetje ij edtjh oktegh seangkosne årrodh jïh njæjhkodh, mohte naan aejkien maahta hijven årrodh vuertiestidh - mejtie maana soelkene boelhketjen mietie jïh jïjtje åarijeminie. Mijjieh edtjebe soelkehtidh daerpiesvoeten mietie, ihke dijjieh gaavnehtidie mij bööremes dijjese sjeahta. Gihtjh raerieh jïh bïhkedimmiem hoksejarngesne jis ij dan jïjnjh åeredh guktie vaenie åereme aarkebiejjien baajnehte.

• • Maanetje lea eevre jearohks geerve almetjh dam vaarjelieh. Hokseråålla lissie krïevije sjædta jis ih leah lïegkedamme. Dan jienebe lïegkes datne leah, dan stuerebe nuepie geerve tsiehkiejgujmie gïetedidh mah maehtieh båetedh gosse slïedte gåatan båateme.
  • Fer vaenie åeredh ij leah hijven dutnjien. Dan gaavhtan maahta gïervebe jïjtse domtesh stuvredh jis vaenie åeredh. Jis nahkeren jïh samhtjan dellie ih dan buerie ussjedh. Maahta gaajh itjmies konsekvensh åadtjodh jis ih åerieh gosse maahtah - gosse slïedte gåatan båateme.
  • Jis dan vaenie åarah, dellie åerieh gåessie maahtah - aaj biejjien (buerebh dan aareh goh gåarede). Sjïehteladtede vuesiehtimmien gaavhtan guktie datne maahtah åeredh gosse slïedte åara. Dellie buerebe bïevsterisnie gosse slïedte fahkes jïh datnem daarpesje. Jis gööktesi gööktesi maehtiejægan slïedtem jïjjen suvhtehtidh jïh dellie gåabpatjahkh maehtiejægan njaelkies åeredh naan jïjjen.

Aaj jïjnjh geerve almetjh åerieminie tjabreminie, jïh mijjieh aerviedibie medtie 15 prosenth kronihkeles nåake åeremem dååjroeh. Daesnie naan raerieh guktie datne goh geerve almetje edtjh njaelkieslaakan jïh nuekies åeredh:

• Jis datne tjabreminie åeredh iehkeden, dle maahtah hijven årrodh ij koffeijnem vaeltieh lunsjen mænngan. Prïhtjege, löövje, sjokolaade, cola- jïh energijejovkemsh gaajhkh koffeijnem utnieh. Nikotijne maahta aaj darjodh guktie eadtjaldovvh jïh ij åarijh. Jïlhts jïjnjh tuhtjieh alkohovle maahta viehkine årrodh åarajidh, dle dan kvaliteete nåakebe sjædta minngemes bieliejïjjeste - guktie alkohovleste maahta nåakebe åeredh.
• Jis biejjien åara dellie nåakebe jïjjen åeredh. Åenehks nahkestimmie 10-15 minuhth ij daarpesjh jïjjen åeremem stuvredh jïh jis daarpesjh dam aareh iehkeds-biejjien vaeltedh. Voestes aski mietie slïedtine gåetesne lea sjïere tïjje jïh dellie vihkeles åeredh gosse nuepie gååvnese.
• Fysiske darjome iehkedsbiejjien hijven åeremem nænnoestehtedh. Dej minngemes tæjmoej åvteli edtja åarajidh ij byörh tjarki fysihken barkojne barkedh, krïevije intellektuelle barkoeh jïh ij tjarke emosjovnelle tsavtshvierhtieh goh dåeriesmoerh jïh vaejvieh.
• Aellieh nænnoes ålkoebielien tjoevkesem ålkone nåhtedh (vuesiehtimmien gaavhtan biejjieprælloeh viehkine) dej minngemes tæjmoej åvteli galkh åarajidh.
• Baahketjaetsesne laavkodh 30 minuhth, 2 tæjmoeh åvteli åarajidh, maahta viehkiehtidh nahkeren sjïdtedh. Maahta aaj hijven årrodh onne beapmoem byöpmedidh 1-2 tæjmoeh åvteli åarajidh , dan gaavhtan bårrestohteme maahta åeremem stuvredh .
• Aellieh tjoevkesem bïejh jis tjoerh jïjjen tjuedtjielidh jïh aellieh tsåahkam vuartasjidh jïjjen.
• Utnieh åeremetjïehtjelisnie sjeavodh jïh sjuevnjeds. Temperatuvre byöroe medtie 15-20 graadh.
• Tjuedtjelh seamma tïjjen fïerhten biejjien, gaajhkh tjïjhtje biejjieh våhkosne, saaht man jïjnje datne leah åerieminie (jïjnjemes 1-2 tæjmoeh dan mænngan hïeljesne jïh eejehtimmesne).

Jis edtjh slïedtine ektesne åeredh dellie vihkeles

• datne mij slïedtine ektesne åarah ih rïevhkesth vuj snohkh, jïh tjidtjie ij rïevhkesth gosse nåajsan
• datne mij slïedtine ektesne åarah ih jeatjah geeruvevierhtieh nuhtjh vuj ih alkohovlem jovkh
• slïedte edtja iktegisth rudtjesne åeredh – ij slïedte åadtjoeh dov tjåejjesne åeredh
• seangkoen eensi madrasse, lea nuekies gamte guktie slïedte sijjiem åtna jïh ij maehtieh gahtjedh jallh madrassi gaskem dabranidh
• slïedten jïjtje onne jïh geehpes gaptjese
• ij slïedte fer aareh/prematuren reakasovveme
• sjïehteles temperatuvre (medtie 18°) gusnie slïedte åara
• slïedte iktegisth rudtjesne åarajidh
• ij leah jearsoes slïedten ektesne åeredh soffesne jallh stovlesne

Vuartesjh aaj gærjetjem Trygt sovemiljø for spedbarnet, maam LUB lea dorjeme Nasjonalt kompetansesenter for amming jïh Healsoedirektoraaten ektesne, jïh oversikten fra Nasjonal kompetansetjeneste for søvnsykdommer.