Tips 1
RAERIE 1: Soptsesth dov maanabaelien bïjre.
Jïjtjedh maanabaelie vihkeles guktie datne eejhteginie sjïdth. Ussjedh jïh soptsesth dov byjjenimmien bïjre, jïh maam datne sïjhth jïh ih sïjhth dov maanese vedtedh.
Ussjedh dov maanabaeliem. Tjaelieh maam sïjhth dov maanese vedtedh, jïh maam ih sïjhth vedtedh. Juekieh maam leah tjaaleme dov paarrebieline, tsegkietnine, dåaktarinie jallh naakeninie healsoejarngesne.
Slïedten aajla ij leah gaervies evtiedamme gosse reakasovvi. Dïhte sæjhta jiehtedh stoerre evtiedimmieh heannadieh dej voestes jaepiej mietie maanetjen jieliedisnie. Daate evtiedimmie lea eevre jearohke destie dah gietskemes åelieh gååvnesieh maanetjen lïhke.
Dåtnoeh eejhtegh beapmoem, soelkehtimmiem jïh jeatjah daerpiesvoeth mah kråahpen åtna geehtestidien, men aaj jearsoesvoetem, håksoem jïh skreejrehtimmiem geehtestidien mejstie maanetje leerie jïjtse domtesh vuesiehtidh. Maanetje dejtie ohtsede jïh ektiedimmiem åtna dejgujmie mah jearsoesvoetem jïh hoksem vedtieh, jïh voestes boelhke jieliedisnie dle ektievoete jearsoes geerve almetjigujmie eevre vihkeles.
Slïedten aajla naemhtie guktie dïhte maahta mubpiejgujmie årrodh, jïh slïedth govlesedtieh reakadimmien raejeste. Aalkovisnie slïedte njyjhke, jïh dah geerve almetjh voejhkelieh reaktoe vuekiem gaavnedh slïedtem viehkiehtidh. Gosse aadtjen sjïdteme eejhtegh, dåtnoeh aelkeden guarkedh maam slïedte sæjhta jïh daarpesje gosse njyjhke. Vuesiehtimmien gaavhtan daarpesje beapmoem, åeredh jallh soelkehtimmiem jïh lïhkesvoetem. Jis datne dov slïedtem vuajnah, dle dïhte ånnetji ånnetji aalka gaskesadtedh, mojjehtimmine, tjelmine, tjoejine jïh kråahpen svihtjeminie. Aski mietie dellie ektesne ektiediden jïh evtiediden.
Vihkeles gaajhkh slïedth demtieh dah jearsoes jïh naakene dejtie geehtede, håksa jïh viehkehte eatnemem goerehte. Dan åvteste vihkeles slïedten evtiedimmien gaavhtan, dle varke tjåadtjoen jïh jearsoes geerve almetjh åtna. Lïhke relasjovnh leah joekoen vihkeles juktie slïedten aajla evtiesåvva. Daah baanth maanetji jïh geerve almetji gaskem bigkieh aktene hijven ektiespïelesne, jïh maanetjh joekehts baanth sjugniedieh joekehts geerve almetjidie. Eejhtegeråålla dan åvteste gellie vuekiej bïjre, guktie jïjtjedh jïh maanetjen daerpiesvoeth jïh domtesh gïetedh.
Gaajhkh eejhtegh dååjrehtimmieh utnieh jïjtsh maanabaeleste jïh byjjenimmeste, dovne hijven jïh nåake. Jis idtjih jearsoesvoetine jïh hijven laakan dåastohth dejstie gïeh edtjin datnem gorredidh, dle maahta baajnehtidh guktie datne eejhtegeråållam haalvoeh. Dagkerh nåake dååjrehtimmieh maehtieh datnem prååsehke darjodh seammalaakan dåemedh dov maanan vööste. Maahta aaj gïerve sjïdtedh dov maanetjen daerpiesvoeth gïetedidh, goh lïhkesvoete jïh mubpiejgujmie gaskesadtedh, jallh maahtah åssjelh åadtjodh vædtsoesvoetem nuhtjedh. Jis naemhtie damth jallh vuajnah jis dov paarrebielie tjabreminie, dle joekoen vihkeles datne viehkiem jïh bïhkedimmiem åadtjoeh jïh jïjtjedh maanabaelien bïjre ussjedadtedh.
Maanah jearsoesvoetem jïh hoksem daarpesjieh. Jis dïhte jïjtjedh byjjenimmesne fååtesi, maahta gïerve årrodh daam jïjtjedh maanide vedtedh. Soptsesth dan bïjre, dellie aelhkebe guarkoe guktie maanabaelie datnem baajnehtamm.
Sisvege daennie sæjrosne lea evtiedamme aktene laavenjostosne psykolåågespesialiste Anders Dovran jïh psykolååge jïh faagetjåadtjoehtæjja Stian Tobiassen, gåabpegh Stine Sofie Jarngen barkijh .
