Tips 5
RAERIE 5: Maana tjyöre juktie viehkiem sæjhta
Tjearodh akte maanan gaskesadtemevuekijste. Dah tjearoeh edtjieh soptsestidh sijjieh viehkiem daarpesjieh. Voejhkelh - ånnetji mænngan datne maehteles sjïdth maam dov maana daarpesje.
Jis maanan tjyörenassen gaavhtan dan raessesne jïh haarmese sjïdth guktie gïerve tjïelkelaakan ussjedidh, bïejh maanam jearsoes sæjjan. Vaedtsieh maanan luvhtie jïh soelkedh. Gihtjh viehkien mietie hoksejarngesne healsoejarngesne jis daate gellien aejkien deahpede.
Slïedth njæjhkoeh juktie gelkieh bïerkenidh jïh juktie mijjieh buektiehtibie dejtie soelkehtidh! Njæjhkodh dej vuekie mijjese soptsestidh dah bårrestohteminie, mejtie vaejvedeminie, lïhkesvoetem daarpesjeminie jallh mij akt jeatjah maam geerve almetje maahta viehkiehtidh. Gosse viehkiem åadtjoeh murriedimmine, beapmojne, stååkedimmine jïh murriedimmine, dle dah baanth maanetjen jïh geerve almetji gaskem nænnoestehtieh, jïh maanetje jearsoes domtoe. Muvhtene maanetje njyjhke, jalhts mijjieh gaajhkem dorjeme juktie maanetjem madtjeldehtedh. Dellie iemie aerkies jïh måarehks damta. Ibie mijjieh soejkesjh mijjen maanetjem irhkedh, bene muvhten aejkien ibie maehtieh domtesidie stuvredh jïh måeresne maanetjem gïetedibie. Joekoen vaarege maanetjem fïrredh. Destie maahta åejjiem jïh tjovresem laarhkodh, jïh tsaepmiemistie maahta dejtie maanatjidie baektjiedidh jallh jaemedh. Jis tuhtjh gïerve tjïelkelaakan ussjedidh maahtah maanetjem jearsoes sæjjan bïejedh, destie vaedtsedh jïh vuertedh jïh dellie boelhketjen mænngan maanatjasse viht gosse soelkenh.
Reakadidh, dïhte stoerre jorkese. Faahketji slïedte edtja voejngehtidh, byöpmedidh, gïetedidh, vaarjoeh utnedh jïh gellie domtesh utnedh. Jïjnjh dah voestes golme askh njealjede trimesterem gohtje. Daate daamtaj geerve tïjje slïedtese, men aaj dejtie aadtjen eejhtegidie - dovne tjidtjie gon aehtjieh. Dah gïeh skïemtjegåetesne jïh hoksejarngesne berkieh maehtieh datnem viehkiehtidh slïedten kråahpegïelem guarkedh jïh mannasinie hujnesne. Eejhtegh leah dah vihkielommes almetjh slïedten jieliedisnie, jïh boelhketjen mænngan datne maehteles sjïdth maam dov slïedte daarpesje. Voejhkelh - jïh gihtjh viehkien mietie jis daerpies!
Ij naan standarde gååvnesh mij lea sïejhme njæjhkomen bïjre, men sïejhme njæjhkome læssene govhte våhkoej raajan. Govhte våhkoej raejesne dle slïedte gaskemedtien 2 tæjmoeh jïh 15 minuhth fïerhten biejjien tjyöre. Govhte våhkoej mænngan njæjhkome ahkedh unnede, jïh luhkiegöökte våhkoeh dle slïedte gaskemedtien 1 tæjmoem jïh 10 minuhth fïerhten biejjien njæjhkodh.
https://www.10smartetips.no/as...
Slïedten njæjhkome aalteren mietie juakasuvvieh jïh man jïjnje .
Minutter med gråt – Minuhth slïedte njyjhke
Alder i uker – Aaltere våhkoej mietie
Kolihke lea ekstreeme varianth sïejhme maananjæjhkoemistie - akte tsiehkie ovmurreds, tjarke jïh daamhtetje njæjhkoeminie dej voestes jielemeaski. Dïhte sïejhme, jïh dam 17 - 25 prosenth gaajhkijste slïedtijste utnieh. Daamhtaj dïhte aalka iehkeden/biejjien jïh faahketji aalka jïh orreje. Slïedte damta tjarki baaktjemh åtna juktie juelkieh bæjjese geasa, vuajnoe rööpses jïh kråahpe bankes sjædta. Dïhte njyjhke vaenemes golme tæjmoeh fïerhten biejjien, golme biejjieh våhkosne jïh akte boelhke ryöhkoe vaenemes golme våhkoeh. Ij leah akte fåantoe mannasinie kolihkh åådtje. Daamhtaj gellie faktorh mah njæjhkomem sjugniedieh. Vihkeles eensilaakan dåaktere dam goerehtidh juktie ij maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan skïemtjelassem åadtjodh jallh beapmoeallergiem utnedh. Jis daejtie symptomide jåerhkieh gosse slïedte njieljie askh illeme, jallh jeatjah symptomh båetieh, dle vihkeles dam goerehtidh.
Voestes boelhken reakadimmien mænngan byöroe slïedte daamhtaj njammedh jïh jïjtje nænnoestidh gåessie edtja beapmoeh åadtjodh. Slïedteste slïedtese sæjhta jeereldihkie årrodh man jïjnjh beapmoeh daerpies, jïh dah maalestahkh maehtieh varki sinsitnine galkedh. Aalkovisnie daamhtaj 8 , 12 jallh jienebh maalestahkh fïerhten biejjien. Dah maalestahkh sijhtieh vaenebe sjïdtedh, bene stuerebe sjïdtedh. Man gellie lovves raajhpesh dygnesne naemhtie nuhteligs bïevnesh vadta jis slïedte nuekies mielhkiem åådtje voestes tïjjen. Gihtjh daesnie jis bïhkedimmiem daarpesjh jallh hoksejarngem gihtjh jis juerie.
Juktie daamtajåbpoe njamma, dellie jienebe mielhkiem sjædta. Jeenjemes slïedth gïeh njammedieh daarpesjieh jïjjege njammedh guhkiem. Dïhte lea joekoen vihkeles mielhkiedorjemassem lissiehtidh , dan gaavhtan dov kråahpe vielie dehtie hormonistie progaktin jïjjege.
Gosse boehtelem nåhtede dellie bïepmehtimmie byöroe seammalaakan darjodh guktie gosse dïhte mielhkiem njamma. Dïhte soejmetji boehtelebïepmehtimmiem gohtje jïh slïedtese tïjjem vadta damtidh jis dïhte gallas. Lohkh vielie bïevnesh boehtelebïepmehtimmien bïjre Ammehjelpen/Njammemeviehkesne. Jeatjah nuhteligs bïevnesh boehtelebïepmehtimmien bïjre helsenorge.no:sne gaavnh.
Slïedth jïjnjem njæjhkoeh voestes tïjjen, jïh daamhtaj ovrehte 6 våhkoej mietie. 12 våhkoen mænngan jeenjemes unnebe njæjhkoeh. Jalhts ij leah naan tjeakoes vaestiedasse, gååvnese jïjnje maam maahtah pryövedh guktie njæjhkomem unniedidh. Ånnetji mænngan dïhte automatihkeles sjædta. Goerehtimmielæstoe vuelielisnie lea sïejhme raerieh, jïh ij edtjh dej raeriej åvteste årrodh mejtie åadtjoeh dåaktaristie jallh skïemtjesåjhteristie. Aelkieh bæjjese jïh barkh våålese!
Bårrestohtoe?
Vuartesjh mejtie slïedte bårrestohtoe. Pryövh njammedh jallh boehtelem vedtedh. Slïedth nuerebe goh 4 askh, daerpies beapmoeh fïerhten 2. - 4. tæjmoe, abpe dygnem. Gaajhkh slïedth læssanimmiedygnem utnieh. Daate sæjhta jiehtedh dah daamtajåbpoe byöpmedieh boelhkine.
Sleagroeh raajhpese?
Gïehtjedh jïh målsodh jis daerpies .
Pragkan?
Jïjnjh slïedth dåeriesmoerh utnieh pragkan tjåejjesne jïh tjåeline. Dah elmiem njielieh gosse byöpmedieh jïh gosse njæjhkoeh. Maahta baektjiedidh! Daesnie naan vihkeles raerieh:
Baajh slïedtem raeffesne årrodh gosse byöpmede, nuhtjh buerie astoem jïh geehth olles slïedte dan jïjnjh jåvka dan varki. Slïedten åejjie byöroe jollebe tjåejjeste årrodh, utnieh 2-3 boelhkh guktie maahta kraavhkestidh. Gosse slïedte njamma edtja aktem njammam fïerhten aejkien ryöjredidh, jïh dellie kraavhkestidh. Slïedte gie boehtelem åådtje galka mielhkiem njammedh, jïh ij byörh dan stoerre boehteleraejkiem utnedh. Steerh boehtelem vealan jïh gaejnjelen vööste. Jis slïedte pragkan maahtah dam tjåadtjoen steeredh, jïh rudtjem gaajesjh. Jïh tjåejjiem soejmilaakan gaajesjh buerie teknihkem juktie slïedte boetskeste.
Lïhkesvoetem daarpesje?
Slïedte datnem daarpesje guktie damta jearsoes. Jis slïedte ij maehtieh datnem vuejnedh jallh damtedh, dellie ij dïhte guarkah datne lïhke. Jïjnjh eejhtegh lyjhkoeh guedtemelijniem jallh guedtemevoessem nåhtadidh .
Nahkeren, raessesne jallh hujnesne?
Slïedth daamhtaj njæjhkoeh gosse nahkeren, raessesne jallh hujnesne. Slïedth leah joekehtslaakan, men gaajhkh daarpesjieh jïjnjh åeredh jïh lïegkedidh. Slïedte gaskemedtien daarpesje 13 jïh 17 tæjmoeh åeredh dygnesne. Dah pruvhkieh nahkeren sjïdtedh 1-2 tæjmoej mænngan fahkes orreme. Ij leah tjïelke vaestiedasse guktie maanam seerehtidh jïh suvhtehtidh. Naaken maanam suvkieh, naaken maanine våågnesne vaedtsieh jallh bïjlesne, mubpieh maanah jaskoeh goh gijhkierdimmie, tjaetsie mij galka jallh jearsoes geerve almetje guhte maahta shhhh jiehtedh jïh maanam suvhtehtidh.
Maanetje vaejvieh åtna?
Vuartesjh jis maanetje nåake åtna. Gïehtjedh maanetjen temperatuvre, jis dåvnah jallh vaarjoeh söökes sjidtieh jïh jis goelketjåejjie maahta soermijste, dïedteste jallh boetjeste sneerreme. Jis maanetje dan jïjnjh njyjhke, jallh datne njæhkoemistie bïllh maahta skïemtjelasseste jallh skaareste årrodh, byöroe dåakterem gaskesadtedh.
Beapmoeintoleranse jallh allergijh?
Jis tjidtjie njamma, dellie nikotijne jallh jïjnjh koffeijne maahta njæjhkomem lissiehtidh. Naan slïedth vuesiehtimmien gaavhtan munnieh, mielhkieh, nödterh jallh veete reageerieh. Tjidtjie dåakteren ektesne soptsestalla, pryövoe aktem jïh aktem dehtie beapmoste vaeltedh såemies våhkoen, jïh vuejnedh jis viehkine sjædta. Slïedth gïeh ietniemielhkien sijjeste joptsem åadtjoeh maehtieh såemies aejkien allergijinie reageerieh. Gihtjh dåakterem jïh gihtjh raeriem!
Dïhte lea joekehts man jïjnje dåarjoem jïh soelkedimmiem slïedth daarpesjieh guktie raeffiem gaevnieh. Muvhtene nuekies slïedte datnem vuajna, juktie daajra datne leah desnie. Jeatjah aejkien jienebe daarpesje, goh tjuvliestidh jïh suvhtehtidh, guktie buerebe sjædta. Pryövh ovmese jïh vuejnieh man jïjnje dov slïedte daarpesje ovmessie tsiehkine. Dellie slïedte sæjhta lïeredh tjidtjie gon aehtjieh mannem viehkiehtieh gosse geerve lea. Ektine dijjieh dam buektiehtidie. Trøstetrappa maahta viehkine årrodh. Vuartesjh bïhkedimmiem jïh filmem dan nuelesne.
Dygnetsåahka dïrrege gosse edtja vueptiestidh guktie slïedte åerieminie, gosse fahkes, måarehks sjædta jïh njyjhke, jïh maahta hijven viehkievierhtine årrodh jis lea gïerve aktem hijven dygnerutijnem tseegkedh, jïh dïhte jïjnje njæjhkoeminie. Jis datne naan biejjieh maahtah slïedten dygnetïjjem vïhtesjadtedh, dellie hoksebarkijh maehtieh aelhkebe dijjem viehkiehtidh hijven vuekieh gaavnedh.
Dygnetsåahkesne dygnen mietie lea dygnem guvviedamme goh gievlie, gusnie fïerhte ruvte njealjehts. Maahtah fïerhtem ruvtem klaeriedidh rööpses klaerine gosse njæhkoeminie, plaave gosse åerieminie, viskes klaerine gosse ij madtjeles jnv. Maahta aaj nuhteligs årrodh jeatjah darjomh vuesiehtidh, vuesiehtimmien gaavhtan maalestahkh jïh gosse raajhpesem målsodh. Datne aktem vuesiehtimmiem dygnetsåahkeste gaavnh eejhtegegærjesne 10 jïermijes raerieh maanetje-eejhtegidie, jallh maahtah dam mijjen nedtesæjroste olkese tjaeledh.
Abpe dygne:
Gosse slïedth nuerebe 4 askh jienebe 38 gradeerh vaejliem åadtjoeh, jis laarhkene - dovne datne, jeatjah dam dorjeme jallh ovlæhkoem åadtjoejih, jallh göökte tæjmoeh njæjhkoeminie, ij sïjhth mielhkiem jovkedh gellie tæjmoej mietie, voeksedh jïjnjh, gejhkie raajhpesh åtna, vïrre tjåejjeste jallh gadtjesne, jallh rovnegs dåemede.
Jis sovmehte slïedte vaejliem åtna jallh nåakebe sïejhme kondisjovnem åtna, edtja dåaktere slïedtem vuarjasjidh. Sïejhmetsiehkie maam akt jeahta dan sïejhme healsoetsiehkien bïjre. Nåake sïejhme tsiehkine maahta akte symptome årrodh skïemtjelasse, jïh aktem nåake healsoetsiehkiem buerkeste, fysiske jïh/jallh psykiske, symptomigujmie jïh væhtajgujmie mah maehtieh årrodh nahkerevoete, skïemtjedååjrese, beapmoeveahka jïh vaenebe beapmoe-aajmoste, nåake voerkesvoete, nåake murriedimmie jïh vielie.
Kontovretïjjesne:
Gosse slïedte jïjnjem voeksede beapmoen mietie, skovrehtassh åtna jallh dåeriesmoerh sov beapmoebeetsuvinie åtna, slïedtem tjoeperde jallh ij buektehth sov daerpiesvoeth dåastodh, gosse maanetje lea båarasåbpoe goh 4 askh, ennje jïjnjem njyjhke jïh ij madtjeles domth, jallh gosse maanetje viesjies.
Eejhtegeviehkie lea dïhte dïenesje mij abpe dygnem ræhpas telefovnine jïh chattine dejtie hoksehtæjjide mah viehkiem, bïhkedimmiem jallh daarpesjieh naakenigujmie soptsestalledh. Dam tseegkeme aktene laavenjostosne Mental Helse jïh Stiftelsen Stine Sofie gaskem. Vuartesjh www.foreldresupport.no jallh ringkh 116 123 (tast 2).
Slïedth pruvhkieh jeenjemes njæjhkodh dej voestes govhte våhkoej jieliedisnie. Gosse luhkiegöökte våhkoeh vaaseme dellie jeenjemes unnebe njæjhkoeh. Muvhtene slïedte njyjhke jalhts datne gaajhkem dorjeme edtja slïedtem madtjeldehtedh. Dellie iemeles aerkies jïh måarehks damta. Ij sïjhth jiehtedh datne leah nåake eejhtege jallh dov lea geerve slïedte.
Sisvege daennie sæjrosne lea evtiedamme aktene laavenjostosne Tone Emilie Løvjomås Spinnangr, sjïereskïemtjesåjhtere jïh faageraeriestæjja Stiftelsen Stine Sofie. Nöörjen maanadåakteresiebrie lea tjaalegem gïehtjedamme jïh raeriestimmide 5 jååhkesje.
Litteraturlæstoe raeride 5
RAERIE 5 DEJ LITTERATUVRI NÏLLE TSEEGKEME:
· De minste barnas stemme, (2015) Mette Sund Sjøvold jïh Kristin G. Furuholmen
· En bedre start- for deg og din baby (2012) Inger Pauline Landsem jïh Stig Brøndbo
· Vurdering av nyfødte barns adferd (2013) T. Berry Barazelton jïh J. Kevin Nugent
· The Happiest Baby on the Block (2002) - Harvey Karp
· Systematic Review and Meta-Analysis: Fussing and Crying Durations and Prevalence of Colic in Infants. (2017) Wolke D et. al.
· Nedtesijjie www.uptodate.com (2019) Infantile colic
· Nedtesijjie helsestasjonstjenesten.no (2019) Gråt og trøst. Nedtesijjiem
Spedbarnsnettverket jïh RBUP Øst og Sør dorjeme
· Pediatriveilederen: https://www.helsebiblioteket.n...
Trøstetrappa
Jiehtegem Trøstetrappa lea Inger Pauline Landsem aalkeme gærjesne En bedre start - for deg og din baby.
Soelkehtidh daerpiesvoeten mietie lea veedtjeme dehtie litteratuvreste:
- Nettstedet helsestasjonstjenesten.no (2019) Nedtesijjiem Spedbarnsnettverket jïh RBUP Øst og Sør dorjeme
- Vurdering av nyfødte barns adferd (2013) T. Berry Barazelton jïh J. Kevin Nugent
- En bedre start- for deg og din baby (2012) Inger Pauline Landsem jïh Stig Brøndbo
Soelkehtimmie
Gosse maanam dåastohte jïh dam soelkehth, bïepmehth, suvhth, dejnie stååkedh jïh murredh, dellie maana jearsoes domtoe. Dellie maana jïh eejhtegh ektiedieh. Maana guarkoe dïhte maahta geerve almetjidie leajhtadidh, jïh viehkiem åådtje gosse tjyöre. Dam njåatsoestehtedh gosse gallas jïh edtja åarajidh, men tjabreminie nahkestidh. Nuhtjh geehpes njåatsoeh-lijniem, jïh bïejh dam guenhtieh gællan gosse åarajidh. Maanan gïeth maehtieh kråahpen lïhke njåatsoestahtah mohte ij juelkieh. Maana njåatsoestahta hijven 3-4 aski raaja. Aellieh njåatsoestehtieh maana gie maahta jårredh guenhtieh gællan jïh gapmesje.
Kraavhkestimmie
Ovmessie sjïeki gaavhtan maana elmiem njehpelde. Jïjnjh elmie tjåejjesne maahta baektjiedidh. Rååresjh dov healsoeskïemtjesåjhterinie jis sovmh maana jïjnje elmiem njehpelde gosse byöpmede. Filmesne åadtjoeh naan raerie guktie maahtah dov maanam viehkiehtidh kraavhkestidh.
Boetskenasse
Gosse maanam gaajesjh vihkeles dïhte fahkes, jïh meala dïhte hijven (slïedte filmesne nahkesti gosse filmadimh). Jis tjyöre jallh tjomperde ih gaajesjh jïh soelkehth. Tjåejjiegaajesjimmie guktie desnie vuesehte maahtah 2-3 aejkien fïerhten biejjien gusnie raeffie jïh bïjvele. Medtie bielietæjmoem beapmoej mænngan guktie ij kraavhkesth. Vaeltieh ånnetji åålja gïetesne jïh baahkenh dam gïetigujmie. Maahta aareh aelkedh gaajesjidh, mohte ih naepiem doehtehth aalkovisnie, jïh aelkieh soejmelaakan gaajesjidh aktine gïetine.
